Alkoholi

Alkoholi on myrkkyä elimistölle

Alkoholia esiintyy luonnossa pieninä määrinä lähes jokapuolella, niin maaperässä kuin kasveissakin. Lähes tunnetuin nautintoaineena käytettävä alkoholi on etyylialkoholi eli etanoli. Myös tämä, kuten kaikki alkoholit, vaikuttaa keskushermostoon lamaannuttavasti. Korkean vesiliukoisuutensa vuoksi alkoholi imeytyy nopeasti. Imeytyminen alkaa jo suun limakalvoilta ja jatkuu aina mahalaukkuun saakka. Verenkierron mukana alkoholi kulkee joka puolelle kehoa, esimerkiksi elimistöön ja aivoihin. Tämän seurausta on humalatila.

Humaltumiseen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi juoman alkoholipitoisuus, määrä ja juomiseen käytetty aika vaikuttavat kuinka humalaan ihminen tulee. Myös sukupuolella, iällä ja koolla on merkitystä. Nainen humaltuu miehiä nopeammin. koska naisella on pienempi vesipitoisuus elimistössä kuin miehillä. Pienikokoinen myöskin humaltuu huomattavasti nopeammin. Iälläkin on vaikutusta. Mitä vanhempi on sitä enemmän on tullut elämän aikana juotua. Elimistö on jo vähitellen alkanut tottua alkoholiin, eikä ihminen enää humallu niin helposti.

Alkoholin vaikutusta voi kuitenkin hillitä juomalla vain mietoja juomia, vähän kerralla ja hitaasti, sekä ruokailun yhteydessä. 

Veressä oleva alkoholin määrä ilmoitetaan promilleina. Yksi promille tarkoittaa, että litrassa verta on yksi gramma puhdasta alkoholia. Mitä enemmän alkoholia veressä on sitä suurempi on humalatilan vahvuus. Tämä voidaan esimerkiksi poliisin toimesta mitata puhalluskokeella tai veritestillä. 

Humala on aina myrkytystila. Varsinaisella alkoholimyrkytyksellä kuitenkin tarkoitetaan vasta hengenvaarallista humalatilaa, jolloin ihminen on juonut itsensä tajuttomaksi asti. Kun veren alkoholipitoisuus on yli kolme promillea ihminen onkin yleensä tajuton tai sammumispisteessä. Yli neljän promillen humalatila johtaa yleensä kuolemaan. 

Alkoholimyrkytyksessä kuolema johtuu yleensä hengityslihasten tai sydämen toiminnan lamaantumisesta. Määrä joka erottaa tajuuttomuutta tai kuolemaa tuottavan määrän on hyvin pieni. Tästä syystä alkoholimyrkytyksen saanut onkin toimitettava hoitoon nopeasti.

Elimistön alkoholitoleranssi eli kyky sietää alkoholia määrää paljon kuka myrkytyksen saa. Kokeneemmat käyttäjät sietävät enemmän alkoholia. Alkoholitoleranssi kasvaa käytön myötä, sekä myös riippuvuus saa sen kasvamaan. Kuitenkin verensokerin lasku on suurin vaaratekijä nuorille, jotka käyttävät alkoholia. Sen alentuessa liikaa aivot eivät saa tarvitsemaansa ravintoa.

Alkoholilaskuri

Akuutit haitat

Juomisesta tuleva krapula on humalan jälkitila. Krapulan voimakkuus vaihteleekin juodun alkoholimäärän mukaan.

Alkoholin liiallisen käytön akuutit eli lyhytkestoiset vaikutukset ilmenevät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina haittoina. Fyysisiin haittoihin kuuluu esimerkiksi pahoinvointia ja reaktiokyvyn heikkenemistä. Psyykkiset haitat taas ilmenevät esimerkiksi arvostelukyvyn ja estojen vähentymisenä. Riidat, tappelut ja piinalliset keskustelut humalassa tapahtuneista vahingoista ovat esimerkkejä sosiaalisista haitoista. Kuitenkin yleensä nämä kaikki akuutit ongelmat, joita ilmenee alkoholin käytöstä selviävät ilman pysyviä vaikutuksia. 

Humalainen ihminen joutuu muita helpommin esimerkiksi tapaturmien kohteeksi. Humalassa hullutkin ideat toteutetaan ja riskienottokynnys madaltuu. Iso osa humalassa tapahtuvista kuolemista kuitenkin johtuu rattijuopumuksista. 2000-luvulla kuolemaan johtavien rattijuopumusten määrä on kasvanut, ja näistä jopa kolmasosa on 15-24-vuotiaita. Jo vähäinenkin määrä alkoholia veressä vaikuttaa kuskin reaktio- ja ajoneuvonhallinta kykyyn. Hengenvaarassa ei ole ainoastaan kuski, vaan myös kaikki muutkin autossa olijat. Nämä kuolemat, kuten muutkin, aiheuttavat myös läheisten kesken suurta surua.

Jo 0,5 promillen humala tulkitaan rattijuopumukseksi. Jos kyseessä on törkeä rattijuopumus, on veressä alkoholia oltava vähintään 1,2 promillea.

Krooniset haitat

Alkoholin käytön lisääntyessä alkoholiperäiset kuolemat ovatkin nousseet lähiaikoina työikäisten suurimmaksi kuolinsyyksi Suomessa.

Tavallisin alkoholin jatkuvasta liikakäytöstä aiheutuva krooninen eli pitkäaikainen sairaus on alkoholismi. Muita lähes yhtä yleisiä ovat sydän- ja vedenkiertoelimistön sairaudet, syövät ja maksasairaudet. Syöpäriski johtuu etanolin muuntumisesta elimistössä asetaldehydiksi. Liikakäyttäjän maksa joutuu myös kovalle koetukselle ja sairastuu. Maksakirroosi onkin vakava ja monien alkoholista riippuvien maksasairauksien loppuvaihe, mikä johtaa kuolemaan. 

Jo nuorena aloitetulla alkoholin käytöllä on monia huonoja vaikutuksia. Riski riippuvuuden syntymiseen kasvaa ja poissaolot koulusta lisääntyvät. Ammattiin valmistuminen voi viivästyä ja huonoimmassa tapauksessa ihminen syrjäytyy koko yhteiskunnan kuvioista joutuen jatkumoon, josta on vaikeaa irtautua.

Alkoholin käytöstä on myös haittaa muille, erityisesti raskauden aikainen juominen vaarantaa sikiön elämän. Yleinen nimitys raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä johtuviin sikiövaurioihin on FASD-syndrooma. Kuitenkin vaikein muoto on FAS, jolloin syntyneellä lapsella on aivojen toiminnan häiriö, oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet ja kasvuhäiriö. Lievimmilläänkin FAS aiheuttaa lapselle keskushermostonhäiriön.

FASD

Juominen rikkoo ihmissuhteita

Juominen ei rajoitu vain juojaan itseensä kuten monet voivat luulla virheellisesti. Alkoholilla on vaikutusta myös kaikkiin ketkä asuvat samassa perheessä liikakäyttäjän kanssa. On myös mahdollista, että alkoholisoituneet henkilöt rähinöivät vaikka Alkon kulmilla. Liikakäyttäjät lopulta voivat menettää työpaikkansa, asuntonsa ja jäävät ihan yksinäisiksi yhteiskunnan ulkopuolelle.

Alkoholi on kansanterveydellinen ongelma. Yhteisöllekin tästä on haittaa, suuria määriä terveydenhoito- ja sosiaalikuluja. Alkoholin liikakäyttö myös lisää yhteiskunnan polarisaatiota, eli jakaa kansaa syvemmin hyvä- ja huono-osaisiin kansalaisiin.

Alkoholi ja lääkkeet

Alkoholin käyttö on erityisen vaarallista, jos käyttää säännöllisesti lääkkeitä esimerkiksi hoitona johonkin pitkäaikaissairauteen. On aina ennalta-arvaamatonta, miten alkoholi vaikuttaa käytössä olevien lääkkeiden hoitotehoon. On mahdollista, että haitalliset sivuvaikutukset, kuten riski maksasairauksiin, kasvavat. 

Osa ihmisistä myös käyttää lääkkeitä humalatilan tehostamiseksi. Yleistä on yhdistää alkoholiin rauhoittavia, unilääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Tätä kutsutaan sekakäytöksi. Tämä on erittäin riskialtista, koska ikinä ei voi tietää millaiset seuraukset ja vaikutukset tästä käyttäjälle ovat, Joko käyttäjä kokee erittäin voimakasta pahoinvointia tai käytös saattaa muuttua itselle aivan epätyypillisen aggressiiviseksi. Yleensä monet henkirikokset tehdäänkin alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytön vaikutuksenalaisina. 

Kulutus ja juomatavat

Alkoholi on tuhansia vuosia vanha keksintö. Yleistä huomiota juominen alkoi kiinnittää, kun sen huomattiin haittaavan teollistuvan yhteiskunnan työtehoa ja perheiden hyvinvointia. Tämän seurauksena asetettiinkin kieltolaki, joka kuitenkin kumottiin vuonna 1932.

Nykyään Suomessa juodaan alkoholia enemmän kuin koskaan ennen. Suomi tunnetaankin ulkomailla useimmiten juuri örveltävistä juopoista. Varsinkin naisten keskuudessa alkoholin käyttö on lisääntynyt. Se on jopa kuusinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana.

Suomalainen juomakulttuuri poikkeaa hurjasti eurooppalaiseksi kutsutusta tavasta käyttää alkoholia. Keski-Euroopassa on tavallista juoda lasi viiniä ruuan yhteydessä. Suomessa alkoholin käyttö kuitenkin painottuu viikonloppuihin, ja tällöin juominen onkin humalahakuista.

Hinta ja saatavuus säätelevät alkoholin kulutusta

Alkoholin kulutusta voidaan hillitä rajoittavalla alkoholipolitiikalla. Suomessa merkittävimmät käytössä olevat keinot ovat Alkon alkoholimyynnin moopoliasema, alkoholiverotus ja saatavuuden rajoittaminen sekä sijaintia ja määrää että aukioloaikoja rajoittamalla. Kulutusta hillitsee myös mainonta ja valistus. 

Lisätietoa:

Alkoholi

Juomatapa testi

VIDEO